Heip, Afton Bladet uutisoi juuri aiheesta:

Fick tumör av mobilen

– Jag skickades till de fyra bästa professorerna i världen på denna typ av tumör. Tre av dem karakteriserar det som en mobilsvulst, säger Flåten till norska Verdens gang.

Terkuin Anne R.

Tosiaan, Anne, tuo Aftonbladetin juttu on katsomisen arvoinen.

PDF-liitteenä olevassa paperissani pidin tarkoituksella 'matalaa profiilia', enkä puhunut syöpäriskeistä.

Viikko sitten Kauppalehti ja Uusi Suomi (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/19103-tutkimus-kannyk an-kaytto-kaksikertaistaa-aiosyovan-riskin )lainasivat Independent-lehden artikkelia ( http://www.independent.co.uk/life-style/health-and-well being/health-news/mobile-phones-more-dangerous-than-smo king-802602.html)

ja otsikoivat "Kännykkä tupakkaa vaarallisempi?"

Independentin jutun taustalla oli kirugi, tohtori Vini Khuranan selonteko. On katsomisen arvoinen käyttösuosituksineen:

http://brain-surgery.us/mobilephone.html

Toivoisin, että Mannerheimin Lastensuojeluliitto pikaisesti ottaisi kantaa asiaan ja laatisi lapsille ja vanhemmille ohjeet turvallisesta kännykänkäytöstä.

Olen tutustunut varsin laajaan otokseen matkapuhelinten ja niiden tukiasemien säteilyn terveysriskejä koskeviin tutkmuksiin jokunen vuosi sitten, kun vielä suoritin tutkintoani Tampereen teknillisessä yliopistossa. Mitä paremmin perhedyin tutkimusaineistoon, sitä vahvemmaksi muodostui käsitykseni siitä, että julkisuudessa luotu kuva matkapuhelinten ja tukiasemien terveysriskeistä on vahvasti liioiteltu ja osin vääristeltykin.

Varsinkn iltapäivälehtien toimittajilla on ollut taipumus repiä otsikkoja tyhjästä tai tehdä iso juttu jostakin tutkmustuloksesta, josta voisi niin halutessaan tehdä päätelmän matkapuhelinten terveyshaitoista. Kun myöhemmät tutkimukset kumoavat tällaisia päätelmiä, ne eivät enää saakaan palstatilaa kyseisissä lehdissä.

Neuvoisin tutustumaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarjoamaan päivitettyyn tietoon asiasta. Huoli terveydestä saa aina aikaan kohua, joka tuppaa jäämään päälle vaikka sitä koskevat perusteet olisikin myöhemmin kumottu.

Hyvä kommentti, Tuomo.

En tarkoituksella tutkimuspaperissani lainannut iltapäivälehtiä ;-) Niiden "tokaisut" ovat usein liioteltuja.

Ja Säteilyturvakeskuksessa kommentit vaihtelevat riippuen keneltä asiasta kysyy.

Itse pidän tästä hands-freen käyttöä koskevasta suosituksesta, jossa myös STUK on mukana. Ja yhä näen, että on kiire saada asian lasten, vanhempien ja opettajien tietoon.

Kansainväliset mikroaaltosäteilyn maksimirajat taas on määritelty lyhytkestoisen lämpövaikutuksen perusteella. Kuitenkin monessa tutkimusraportissa osoitetaan biologisia vaikutuksia näitä raja-arvoja tuhat kertaa pienemmillä säteilytehoilla.

Euroopan varovaisimmat rajat tukiasemasäteilyn osalta ovat Itävallan Salzburgin osavaltiossa ja Italiassa. Meillä ne ovat ... korkealla. Tämä käy ilmi mm. seuraavasta kuviosta.

Kehotan kaikkia asiaa epäileviä viettämään esimerkiksi 6 tuntia 500 uW/m2 säteilykentässä. Itselleni ko. kokemus oli erittäin epämiellyttävä. Suurin osa meistä saa siitä jo näkyviä ja tuntuvia oireita. Puhumattakaan pitkäaikaisvaikutuksista, jos altistus toistuu.

Nyt meni liian vakavaksi ;-) Kurkkaapa Tuomo silti käyttämäni lähteet, niin löydät mielenkiintoisia artikkeleita. 2.45 GHz WLANien osalta suosittelen tätä artikkelia, jota en muistanut lainata.

Terveisin: Mikko

Terveisin Tuomo

Vastaan Tuomo viestiisi:

Kiitos noista STUKin dokumenteista. Erityisesti raportin "Väestön altistuminen radiotaajuisille kentille Suomessa" lopussa kohta"7. Yhteenveto" sisältää hyviä vinkkejä oman säteilyaltistuksensa vähentämiseen.

Myös WLANien osalta tekninen infosi oli tarkkaa. Kannattaa kurkata myös Moserin tutkijaryhmän raportti, jossa Zürichin teknillisellä korkeakoululla mittaisivat WLANien lisäksi riskialttiit itkuhälyttimet ja DECT-puhelimet.

STUKia tarkempi kannanotoissaan on Saksan Säteilyturvakeskus (Bundesamt für Strahlenschutz), joka juuri antoi huomautuksen DECT- eli langattomista kotipuhelimista ja kehotti teollisuutta kehittämään turvallisempia vempaimia. Myös WLANeja ja Bluetoothia koskevat lausunnot ovat lukemisen arvoisia näiltä sivuilta.

Sorry, mutta yhdessä asiassa olen selvästi eri mieltä. Kirjoitit Tuomo:

"Rajat alittavalla altistumisella ei ole tieteellisesti todistetuja haitallisia terveysvaikutuksia."

Näitä on, mutta WHO:n ja Repacholin Weight of Evidence -kanta ei ole näköjään vielä riittävän vahva muuttamaan esim. STUKin kannanottoja. MMF-yhteisön tukemista tutkimuksista myös harva näyttää riskejä verrattuna ei-kaupallisesti rahoitettuihin tutkimushankkeisiin. T-ä-s-s-ä yksi katsaus alueen tutkimuksiin puolesta ja vastaan.

Seuraavia säteilyturvakeskusten kannanottoja odotellessa kehotankin teitä kaikkia pitämään erityisesti lasten altistuksen minimissään.

t: Mikko

Tuttu opettaja kysyi minulta: "Mikä on sitten on turvallinen tapa lapsen käyttää kännykkää?".

(Pistän vastauksen tähänkin ketjuun).

Yleinen ohjehan on: "Käyttäkää hands-freetä".

Mutta ... kaikki hands-free sarjat eivät vähennä altistusta. Huonoimmat langalliset vain johtavat säteilyä korvaan. Ja langattomat Bluetooth-handsfreet taas tuottavat (lisää) pulssattua mikroaaltosäteilyä ja niiden near-field kenttä on suhteellisen vahva (kts. edellisessä jutussa Moserin linkki).

Itse lähtisin suosittelemaan langallista hands-freetä, jossa on ns. air-tube eli "ilmajohto", joka ei johda säteilyä korvaan saakka. Yksi tällainen malli on Gigahertz Aero_99. Tällainen hands-free vähentää altistusta jo yli 90 %. Jos vielä haluaa tästäkin pienemmäksi, niin ferriittipalat kännykän päähän ja mikrofonin alle. Näin opastaa yo. laitteen manuaali.

Jos vielä tästäkin pienemmän altistuksen haluaa, niin känny pöydälle ja puhelu kauiutinpuhelin eli speaker-phone tilassa. Taitaa olla Kommarin käyttäjille ainakin tuttua ;-)

Ja paras vaihtoehto lapsille on tietysti lankapuhelin tai langallinen VOIP-puhelin, jonka saa kiinni kodeissakin ADSL-modeemiin.

Vain vinkkeinä

t: Mikko

Olet tervetullut epäkonferenssisessioon ITK:ssa torstaina kello 15-16.

Aiheena "Kännykät ja koulun työrauha - onko yhteyttä?"

Olen tällöin enemmänkin kuuntelumoodissa ja opin teiltä :-).

Aiheesta ja paikasta lisää täältä .

t: Mikko

Tutkijatapaamisen diasettini löydät täältä.

Sisältää uutta materiaalia ja (ehkä) kiinnostavia kuvia.

Kiitos arvokkaista ja mukavista keskusteluista Aulangolla.

t: Mikko

En turhaan nostanut esille ITK:ssa lapsiin kohdistuvia kännyköiden terveysriskejä.

Kurkkaapa Australian Interphone-tutkimusryhmän kanta lisääntyneestä aivokasvainriskistä seuraavalla videolla:

http://cosmos.bcst.yahoo.com/up/y7news/index.php?rn=248 153&cl=7586475

Katso myös Venäjän säteilyturvallisuudesta vastaavan komitean varoitus lasten osalta:

http://eng.cnews.ru/news/top/indexEn.shtml?2008/04/18/2 97775

Vanhempia ja lapsia pitäisi mielestäni pian MLL:n toimesta informoida. Kouluille ja opettajille ei (pelkästään) vastuuta voi sysätä.

t: Mikko

Paljon on tapahtunut muutamassa kuukaudessa:

1. Heinäkuussa 2008 oli A-Studiossa TV1:ssä ohjelma "Huolestuttaako kännykän säteily". Löytyy YouTubesta:

- http://www.youtube.com/watch?v=HpDUM9WFkXo

- http://www.youtube.com/watch?v=DbkrQDS0Jxk&feature=rela ted

2. Poikkesin "EMF & Health - A Global Issue" -konferenssissa Royal Societyssa, Lontoossa (http://www.radiationresearch.org/conference). Aiheena oli siis kännyköiden, langattomien verkkojen ja tukiasemien terveysriskit.

Matkaraportti:

http://beyondcreativity.blogs.com/mblog/2008/09/i-am-ba ck-from.html

katso myös:

http://powerwatch.org.uk/news/20080917_rrt_conference.a sp

http://www.radiationresearch.org

3. Online Educa Berlinissä joulukuussa 2008 aiheenani: "Wireless Systems and Health Risks – Implications for Educational and Pedagogical Practices" , http://www.online-educa.com/programme

4. Tulen ITK 2009:ssä todennäköisesti pitämään esityksen aiheesta."Lapset ja langattomien teknologioiden turvallinen käyttö". Mukana muitakin, itseäni parempia eksperttejä ;-)

5. Kurkatkaapa, miksi operaattorien ja matkapuhelinvalmistajien pitäisi ehdottomasti suosittaaa asiakkailleen vähintään handsfreetä:

http://www.hese-project.org/hese-uk/en/niemr/ecologsum. php

Yhä hämmästelen sitä, että STUK ei anna mitään varoitusta lapsiperheille kännyköistä tai 3G-mokkuloista.

t: Mikko

Lukuvinkkejä:

1. Hyvä suomenkielinen juttu:

Petteri Järvinen: Huolissaan säteilystä, Tietokone-lehti, Syyskuu 2008, s. 51-53.

Ei ole Petteri turhaan yksi Suomen parhaista tietokirjailijoista.

2. George Carlo ja Martin Schram: Cell Phones: Invisible Hazards in the Wireless Age .

http://www.amazon.com/Cell-Phones-Invisible-Wireless-Di scoveries/dp/078670960X/ref=sr_1_1?ie=UTF8&s=books&qid= 1222138977&sr=8-1

Kriittinen katsaus teknologiayhteiskunnastamme. Kaikille tutkimuksen ja tuotekehityksen etiikasta kiinnostuneille.

t: Mikko

Mobiilioppiminen – miten mahdolliset terveysriskit vaikuttavat opetuksen käytäntöihin - To 23.4.2009 klo 12

http://www.hameenkesayliopisto.fi/itk/teemaseminaarit.h tml

Lähes 10 vuotta sitten, Mikko ja Antti olivat vetämässä Suomen ensimmäiset pilotit, joissa tutkittiin lasten matkapuhelinten käyttöä oppimisessa (Digital Learning- ja MOBIlearn -projektit).

1. Palaamme aluksi teemaseminaarissamme mobiilioppimisen osatekijöihin (http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5696-3.pdf , s.156 , http://www.uta.fi/hyper/projektit/mobile/publications.h tml#learning , http://www.mobilearn.org) ja tarkastelemme niitä tällä kertaa terveysriskien osalta.


2. Osmo jatkaa tästä ja kuvaa miksi Säteilyturvakeskuksen suositus (http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/fi_FI/news_527/ ) lasten osalta on ajankohtainen ja miksi lasten riskit (esim. http://domesticpolicy.oversight.house.gov/story.asp?ID= 2199) ovat suuremmat kuin aikuisten.

- Kirja ’Matkapuhelinteknologia – Mitkä ovat terveysriskit’: http://www.sahkoailmassa.fi/matkapuhelinteknologia-mitk a-ovat-terveysriskit

- Audio: http://www.kantti.net/ajankohtaisohjelmat/2005/11/20051 125.shtml

- Video: http://www.youtube.com/watch?v=HpDUM9WFkXo&feature=rela ted

- Uusin julkaisu: http://www.sciencedirect.com/science?_ob=PublicationURL &_tockey=%23TOC%235138%239999%23999999999%2399999%23FLA %23&8_cdi=5138&_pubType=J&_auth=y&_acct=C000050221&_ver sion=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=4f96fdd09740d57173f 63be59ccce571 <http://www.sciencedirect.com/science?_ob=PublicationUR L&_tockey=%23TOC%235138%239999%23999999999%2399999%23FL A%23&8_cdi=5138&_pubType=J&_auth=y&_acct=C000050221&_ve rsion=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=4f96fdd09740d57173 f63be59ccce571>


3. Mikko täydentää tätä ja kertoo tavoista vähentää säteilyaltistusta sekä vaihtoehtoisista pedagogisista käytännöistä.

- Online Educa Berlin-esitys:

http://beyondcreativity.blogs.com/mblog/2008/10/in-onli ne-educa.html

- Kouluissa pidettyä 'valistusta':

http://www.uta.fi/~mikko.ahonen/Pikainfo-Riskit-A4.pdf

- Kokonaisaltistuksesta:

http://www.uta.fi/~mikko.ahonen/riski-extra.htm


4. Parhaillaan kansainvälisesti kiintoisia ovat opettajien ammattiyhdistysten kannanotot, Euroopan Parlamentin aloitteet ja Wi-Fi-keskustelu:

http://www.voicetheunion.org.uk/index.cfm/page/services .content.cfm/cid/1064/navid/335

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-/ /EP//TEXT+WQ+E-2008-0223+0+DOC+XML+V0//FI <http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=- //EP//TEXT+WQ+E-2008-0223+0+DOC+XML+V0//FI>

http://www.bfs.de/de/bfs/druck/infoblatt/Bluetooth_WLAN .html

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-/ /EP//NONSGML+COMPARL+PE-416.575+01+DOC+PDF+V0//EN&langu age=EN

http://wifiinschools.org.uk

5. Lopuksi Antti ja Mikko ja Osmo miettivät kultaista keskitietä, eli miten mobiilioppiminen on mahdollista niin, että mahdollinen terveysriski voidaan minimoida ilman oppimisen mahdollisuuksien heikkenemistä.

Kysymykset ennen, aikana ja seminaarin jälkeen tervetulleita.

Tervetuloa mukaan - torstaina 23.4.2009 klo 12!

Mikko Ahonen, tutkija, Tampereen yliopisto

Osmo Hänninen, professori (emer.), Kuopion yliopisto

Antti Syvänen, tutkija, Tampereen yliopisto